P iikkipallojen keinoemona
Kolme tuhisevaa siilinpoikasta heräilee peittojensa alla puutarhan nurkassa, kun keinoemo Susanna Hietanen tuo niille kupillisen kissojen kuivamuonaa vedellä ja laktoosittomalla maidolla ryyditettynä.
Jenni Mankonen
Laktoosittomalla siksi, ettei laktoosi-intoleranttien siilien vatsat menisi aivan kuralle. Siilit jäivät orvoksi, kun joku ajoi autolla niiden emon yli heinäkuun alussa. Kahdeksasta poikasesta viisi on jo kipittänyt pesästä, mutta nekin asuvat pihapiirissä edelleen ja käyvät nauttimassa talon antimia vanhasta muistista. Yksi siileistä suorastaan kerjää ruokaa iltahämyssä. – Kolme viimeistä hoidokkia vielä kasvattavat kokoa ja opettelevat siileille tärkeitä taitoja. Kun siilit painavat puoli kiloa, ne pääsevät viereiseen aitaukseen, josta voivat halutessaan kokeilla vapaata elämää luonnossa, Hietanen kertoo. Hän on opettanut poikasille elämäntaitoja esimerkiksi tarjoamalla niille syötäväksi kärpäsenraatoja ja eläviä kastematoja. – Ne osaavat jo pitää puolensa ja mennä palloksi. Kaivavat ja puhisevat keskenään kovasti, Hietanen iloitsee. Hietasilla siilit temmeltävät myös sisätiloissa; kaksi afrikan kääpiösiiliä, Stella ja Ivana, ovat perheen lemmikkejä.
Vain pakon edessä
Susanna Hietanen ryhtyi siilien keinoemoksi vasta, kun oli täysin varmaa, että poikasten emo oli kuollut. – Näimme Marssitiellä kuolleen siilin, mutta emme olleet ensin varmoja siitä, oliko se juuri pihamme poikasten emo. Vahdimme pesää, joka sijaitsi marjapensaan alla, mutta kun emo ei ilmestynyt sinne kolmen tunnin päästäkään, tarjosimme poikasille ruokaa. Otimme siilit lopulta hoiviimme kylmettyneinä ja laihoina, Hietanen kertoo. Hietanen soitti myös Eläinsuojeluyhdistykseen kysyäkseen neuvoa, ennen kuin uskaltautui kajoamaan siileihin. Hietasten tontin perällä on ihanteellinen ympäristö siileille. Puutarha on osin luonnontilassa ja sinne on jätetty tarkoituksella siileille sopivia pesäpaikkoja. – Kerään jo vaahteranlehtiä syksyä varten ja miehelle on annettu ohjeet talvehtimistalojen rakentamisesta, Hietanen kertoo. Auton runtaisema siili tienvierustalla on surullinen näky. Hietanen haluaakin muistuttaa ihmisiä siitä, että emojen vierottamia siilejä liikkuu nyt teillä etenkin ilta- ja yöaikaan. – Kaaharin edessä siilillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Siili voi myös pelästyessään käpertyä palloksi keskellä tietä, ja valitettavasti tämä ei ole kovin toimiva puolustusmekanismi liikenteessä. Samoin siimaleikkurit aiheuttavat pahaa vahinkoa. Leikattavan alueen tarkistaminen voi pelastaa hyvinkin yhden siilin hengen, Hietanen sanoo.
Tunnista siili pulassa: http://www2.eduskunta.fi/kerhot/luonto/eurosiili/tunnista.htm
P iikkipallojen keinoemona
|