Kokoomus

Jos Kokoomus olisi saanut poliittisen tahtonsa läpi, Suomi olisi kuningaskunta. Vuonna 1918 perustettu puolue kannatti saksalaismallista monarkiaa, joka ei tunnetuista syistä koskaan toteutunut. Hessenin prinssi kieltäytyi kunniasta ja Kaarle I, tuttavien kesken Väinö I, jäi kruunaamatta.
Kokoomuksen syntyyn vaikuttanut haave jäi siis toteutumatta ja puolue aloitti taipaleensa epäonnistumisella. Mutta koska epäonnistuminen ei ole politiikassa pahe, on puolue yhä voimissaan. Aatelisen taustan omaavana sen ohjenuorana on luonnollisesti säilyttää aateliston edut. Tuloerojen kasvu on sallittua, jopa suotavaa. Kun ruhtinailla menee hyvin, riittää alamaisillekin isompia murusia.

Yleensä politiikkaa vaivaava kaikkien miellyttämisen pakko ei ole ollut Kokoomuksen ongelma. Tavallinen kadunmies on tiennyt, ettei Kokoomus aja hänen etujaan ennen kuin lottovoitto tai perintö on nostanut hänet pääomasijoittajien kastiin. Tätä Kokoomus ei ole koskaan salannut, päinvastoin. Siinä missä demarit yrittävät kiskoa jokaista vastentahtoistakin yksilöä ylöspäin yhteiskunnan portailla, Kokoomus jättää avuttomat suosiolla oma onnensa nojaan. Sitä Kokoomus auttaa joka itseään auttaa.

Siinä missä duunarit seisovat räntäsateisella torilla demari-ilmapallot käsissään, herraT huseeraavat Kokoomuksen kartanoissa. Kokoomus on työnantaja, demari työntekijä. Kuvio olisi kaunis ja selkeä, ellei Kokoomus olisi äskettäin julistanut itseään työväenpuolueeksi.
Tämä julistus ei tietenkään kätke taakseen mitään ohjelmallista muutosta, jossa sitouduttaisiin jakamaan ruiskukkia työttömille. Kyse on sarkastisesta pilasta, jolla Kokoomus haluaa sekoittaa tietämättömiä äänestäjiä. Kun demareiden voimat ovat hiipuneet ja koululaitos on joutunut säästöjen kohteeksi, ei nuoriso erota enää oikeaa vasemmasta. Politiikassa susi on lammas, jos se sitkeästi väittää niin.

Kokoomus on puolue, joka osaa valehdella rehellisesti. Kun se lupasi vaalien alla sairaanhoitajille, raskaan työn raatajille, perusdemareille, palkankorotuksen, oli heitto vitsin ja valeen välimuoto, vitle. Tuskin kukaan kokoomuspoliitikko kuvitteli, että perustyöläiset oikeasti uskoisivat moista vedätystä. Mutta toisin kävi. Kokoomuslainen vitle tuli politiikkaan jäädäkseen.

Juha-Pekka Koskinen
kirjailija, vaaliveteraani

Politiikan paradokseja:
8.10. Vasemmistoliitto
11.10. Vihreät
15.10. Kristillisdemokraatit
Kun
Kokoomus
lupasi
sairaan-
hoitajille, raskaan työn raatajille, perusdemareille, palkankorotuksen, oli heitto vitsin ja valeen
välimuoto,
vitle.