Joulupukki
on ovela

Se on pian taas täällä. Tontut ikkunoiden takana, käsivarren paksuiset kuusenkannot metsässä, kauneimmat joululaulut hississä, tavaratalossa, vessassa, kännykässä. Muistamme kortilla ystävää, vihamiestä, äänestäjää, opettajaa, oppilasta ja sitäkin, jota ei muista kukaan. Emme sentään laita korttia niille, jotka ovat unohtaneet meidät kahtena vuotena peräkkäin.

Kiireen vuoksi lahjalistoja pitää alkaa purkaa jo marraskuun alussa. Sataan paikkaan ei voi ehtiä enää jouluviikolla vaikka kaupat olisivatkin auki sunnuntaina. Saisivat olla auki 24/7, ei sitä kiireinen jouluihminen ehdi kuitenkaan nukkua. Piparit ja joulukinkku pitää paistaa yösähköllä jotta maailma pelastuu ja joulut eivät lopu kesken. Aamuyön pimeinä tunteina voi tuntea, kuinka odotus ja kahvi korventavat mahaa.



Joulukalenterin luukut paukkuvat auki, lahjapaperirullat katoavat nurkista, pakettikortteja kaivetaan piirongin laatikoista. Vanhatkin käyvät, uusi muoti on vanhan kertausta. Kun on tarpeeksi jäljessä, on lopulta muita edellä. Lahjalistoista voi yliviivata ne mitkä on ostettu, mitä ei voi ostaa ja mitä se ei kuitenkaan tarvitse vaikka niin luuleekin. Kai se tätikin jotakin ostaa, eihän sekään joka vuosi voi vain korttia laittaa. Jokin yllätys olisi hyvä olla mutta yllätyshän sekin on jos ei ole yllätystä. Tärkeintä on ajatus, tai käsityöt, jos rahat loppuvat.



Siivotakin pitää, mitä myöhemmin sen parempi, ettei tarvitse tehdä kahteen kertaan. Kuusta on turha hakea varisemaan liian aikaisin, pari päivää ennen aattoa ehtii hyvin. Parhaat on tietysti myyty, miksi aina jäljelle jää liian leveät, kapeat, harvat ja sekin hyvä näyttää sisällä paljon pahemmalta kuin näytti ulkona. Kynttilöistä on puolet rikki ja varapolttimoita pitää etsiä ylimmästä tai alimmasta kaapista. Kaikki lasten tekemät koristeet on pakko saada kuuseen, onhan niissä muistoja kaikissa, ei sen harvan karahkan tarvitse näkyäkään.



Sitten tulee joulupukki, ottaa valmiin säkin eteisestä, jakaa lahjat ja saa lasten kiitokset ja hymyt. Vielä ovella yrittää, ettei ole antaa rahasta takaisin. Ja kun kaikki on ohi, maha turpea vielä loppiaisen jälkeenkin, viedään kusi nurkan taakse, niin lapset kirjoittivat. Keltaisesta lumesta voi ennustaa, että tulee se joulu tänäkin vuonna.
koskinen
Juha-Pekka Koskinen on päivisin it-alalla työskentelevä yöaikakirjoittaja